Tunturisimppeli – Se on meren pohjan älykkäin asukas ja samalla yksi herkullisimmistä ravintolähteistä!

Tunturisimppeli ( Tellina fabula ), myös tunnettu nimellä “vaaleanruskea simpukka”, on mielenkiintoinen kaksikuorinen simpikka, joka viihtyy matalissa vesissä Pohjois-Atlantilla. Se on varsin yleinen laji, ja sitä löytyy myös Suomen rannikolta. Tunturisimppeli ei ole kovin suuri, keskipituus vaihtelee 2-4 senttimetrin välillä, mutta se kompensoi kookkautensa älykkyydellään.

Elinympäristö ja ravinto

Tunturisimppeli suosii hiekkapohjaisia ja liejuisia alueita, joissa se hautaa itsensä osaksi pohjaa. Tämän strateginen piilottelutapa suojelee sitä pedoilta, kuten merilinnuilta ja kaloilta. Simpikka on planktonfage, eli sen ruokavalio koostuu planktonista ja muista pienistä organismeista, jotka se suodattaa vedestä kiduksiensa avulla.

Tunturisimppelien kiehtova suodatussysteemi:

Tunturisimppeli on varsin tehokas suodattaja. Se voi imeä lähes 50 litraa vettä tunnissa! Simpikka tuo vettä sisäänsä siivekkään “sifoninsa” avulla ja suorittaa filtraation kiduksillaan, jotka ovat täynnä pieniä karvoja, jotka vangitsevat planktonin ja muiden ravintoaineiden.

Ylimääräinen vesi poistetaan kehon toisella puolelta. Tunturisimppelien suodatuskyvystä johtuen ne ovat tärkeitä ekosysteemin tasapainon ylläpitäjille.

Ravitsemuksen vaiheet
1. Imeminen	Tunturisimppeli imee vettä sisäänsä sifonin avulla.
2. Suodatus	Kidukset suodattavat planktonin ja muiden ravintoaineiden vedestä.
3. Kuljetus	Ravintoaineet kuljetetaan kidusten kautta ruoansulatusjärjestelmään.

Lisääntyminen

Tunturisimppeli on kaksineksinen eliö, ja se lisääntyy hedelmöittymällä. Kun simpikkat ovat saavuttaneet sukukypsyyden (noin vuoden ikäisiä), ne vapauttavat veteen miljoonia siittiöitä ja munasoluja.

Hedelmöityminen tapahtuu vedessä, ja alkiot kehittyvät planktonisena toukkana. Toukkajaksolla simpikkalarvat leijuu virran mukana ja etsii sopivaa paikkaa kiinnittyä pohjaan ja muuntua aikuissimpelksi.

Tunturisimppelien eliniän salaisuus:

On yleinen käsitys, että kaikki simpukat ovat pitkäikäisiä. Vaikka tunturisimppeli voi elää useita vuosia (jopa 10!), on keskimääräinen elinikä lyhyempi – noin 3-5 vuotta. Tämä johtuu pääasiassa luonnonpetojen ja kilpailusta ravinnosta.

Tunturisimppeli ihmiselle

Tunturisimppeli on myös arvostettu ruokakalan. Sen herkullinen maku muistuttaa hieman ostereita. Simpikoissa on runsaasti proteiinia ja vitamiineja, ja ne ovat myös hyvä D-vitamiinin lähde.

Yhteenveto

Tunturisimppeli on mielenkiintoinen ja ekologisellakin merkittävä simpikka. Se on esimerkki siitä, kuinka yksinkertainen eläin voi olla osa monimutkaista ekosysteemiä. Ja mikä parasta: se on myös herkullista syötävää!